<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>MonAccent</title>
	<atom:link href="http://monaccent.com/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://monaccent.com</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Thu, 03 May 2012 10:24:46 +0000</lastBuildDate>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.3.1</generator>
		<item>
		<title>Pariisilaisia vapputunnelmia</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/05/pariisilaisia-vapputunnelmia/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=pariisilaisia-vapputunnelmia</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/05/pariisilaisia-vapputunnelmia/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 03 May 2012 10:24:46 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[Kartta kädessä]]></category>
		<category><![CDATA[Kaupungit ja kylät]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8678</guid>
		<description><![CDATA[Tänä vuonna pariisilainen vappu oli politiikkaa täynnä. Presidentinvaaleihin oli enää viikko, ja poliittiset marssit ja kokoontumiset olivat vahvasti läsnä. Molemmat pääkandidaatit kannattajineen keräsivät kuulijoita, ja heidän lisäkseen omaa kampanjaansa jatkoi kolmanneksi tullut ehdokas. Pariisilainen vappu voi kuitenkin olla jotakin aivan muutakin. Ennen kaikkea se on vapaapäivä, jolloin nautitaan keväästä ja kaupungin rauhasta. Kadunkulmissa myydään onnea tuovia kieloja, ravintolat ja kahvilat ovat auki, puistoissa järjestetään konsertteja. Turistikin näkee aivan toisenlaisen Pariisin ja on lähes pakotettu flaneeraamaan, kuljeskelemaan päämäärättömästi, sillä suurin osa museoista ja muista vierailukohteista on kiinni. (Eivät toki kaikki, joten jos jonnekin mielii mennä, kannattaa aukiolot tarkistaa.) Hyvä vaihtoehto on kierrellä Pariisin kauniita puistoja. Sekä suuria että pieniä. Luxembourgin puisto kaupungin keskellä on vihreä keidas, jossa voi istahtaa vapautuvalle penkille ja katsella vapaapäivää viettäviä ihmisiä. Luxembourgin puistossa, vaaleanvihreiden hevoskastanjoiden alla, voi pysähtyä kuuntelemaan kuorolaulua. &#8230;tai istahtaa vapautuvalle penkille, lukea kirjaa, katsella ohikulkevia ihmisiä, rupatella. Lapsille on tarjolla poniratsastusta tai pienten purjeveneiden uittamista suihkulähteellä. Onko mikään oikeastaan muuttunut niistä päivistä, kun Albert Edelfelt istui täällä ja maalasi puiston väkeä? Muu kuin vaatetus? Luxembourgin puistosta voi jatkaa matkaa Panthéonille ja edelleen rue Mouffetardille, joka on yksi kaupungin vanhimpia kauppakatuja. Rue Mouffetard suljetaan pyhäpäivinä autoilta. Vaikka kadun toisessa päässä ei olekaan vappuna toria, [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/vappupariisissa001.jpg"><img class="aligncenter size-full wp-image-8664" title="kielonmyyjät" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/vappupariisissa001.jpg" alt="" width="500" height="375" /></a></p>
<p style="text-align: justify;">Tänä vuonna pariisilainen vappu oli politiikkaa täynnä. Presidentinvaaleihin oli enää viikko, ja poliittiset marssit ja kokoontumiset olivat vahvasti läsnä. Molemmat pääkandidaatit kannattajineen keräsivät kuulijoita, ja heidän lisäkseen omaa kampanjaansa jatkoi kolmanneksi tullut ehdokas.</p>
<p style="text-align: justify;">Pariisilainen vappu voi kuitenkin olla jotakin aivan muutakin. Ennen kaikkea se on vapaapäivä, jolloin nautitaan keväästä ja kaupungin rauhasta. Kadunkulmissa myydään onnea tuovia kieloja, ravintolat ja kahvilat ovat auki, puistoissa järjestetään konsertteja. Turistikin näkee aivan toisenlaisen Pariisin ja on lähes pakotettu flaneeraamaan, kuljeskelemaan päämäärättömästi, sillä suurin osa museoista ja muista vierailukohteista on kiinni. (Eivät toki kaikki, joten jos jonnekin mielii mennä, kannattaa aukiolot tarkistaa.)</p>
<p style="text-align: justify;">Hyvä vaihtoehto on kierrellä Pariisin kauniita puistoja. Sekä suuria että pieniä. <a title="Wikipedia: Luxembourgin puisto" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Luxembourgin_puisto" target="_blank">Luxembourgin puisto</a> kaupungin keskellä on vihreä keidas, jossa voi istahtaa vapautuvalle penkille ja katsella vapaapäivää viettäviä ihmisiä.</p>
<p><a><img class="aligncenter size-full wp-image-8665" title="Konsertti Jardin de Luxembourgissa" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/vappupariisissa002.jpg" alt="" width="375" height="500" /></a></p>
<p>Luxembourgin puistossa, vaaleanvihreiden hevoskastanjoiden alla, voi pysähtyä kuuntelemaan kuorolaulua.</p>
<p><a class="aligncenter size-full wp-image-8666" title="Aurinkoinen vapunpäivä Jardin de Luxembourgissa"><img class="aligncenter size-full wp-image-8666" title="Aurinkoinen vapunpäivä Jardin de Luxembourgissa" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/vappupariisissa003.jpg" alt="" width="500" height="315" /></a></p>
<p style="text-align: justify;">&#8230;tai istahtaa vapautuvalle penkille, lukea kirjaa, katsella ohikulkevia ihmisiä, rupatella. Lapsille on tarjolla poniratsastusta tai pienten purjeveneiden uittamista suihkulähteellä. Onko mikään oikeastaan muuttunut niistä päivistä, kun Albert Edelfelt istui täällä ja maalasi puiston väkeä? Muu kuin vaatetus?</p>
<p style="text-align: justify;">Luxembourgin puistosta voi jatkaa matkaa <a title="Wkipedia: Panthéon" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Panthéon" target="_blank">Panthéonille</a> ja edelleen <a title="Wikipedia: Rue Mouffetard" href="http://en.wikipedia.org/wiki/Rue_Mouffetard,_Paris" target="_blank">rue Mouffetardille</a>, joka on yksi kaupungin vanhimpia kauppakatuja.</p>
<p style="text-align: justify;"><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/vappupariisissa004.jpg"><img class="aligncenter size-full wp-image-8667" title="tie suljettu" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/vappupariisissa004.jpg" alt="" width="500" height="329" /></a></p>
<p style="text-align: justify;">Rue Mouffetard suljetaan pyhäpäivinä autoilta. Vaikka kadun toisessa päässä ei olekaan vappuna toria, ovat monet pienistä herkkukaupoista avoinna, samoin sivukujien kahvilat, ravintolat ja brasseriet.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/05/vappupariisissa005.jpg"><img class="aligncenter size-full wp-image-8690" title="leipomo- ja kakkukauppa rue Mouffetardilla" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/05/vappupariisissa005.jpg" alt="" width="500" height="337" /></a></p>
<p style="text-align: justify;">Rue Mouffetardilta voi napata mukaansa voi vaikka leivonnaisen tai täytetyn patongin ja jatkaa matkaa parin korttelin päässä olevaan, kauniisti viheriöivään <a title="Wikipedia: Jardin des Plantes" href="http://en.wikipedia.org/wiki/Jardin_des_Plantes" target="_blank">Jardin des Plantes</a> -puistoon.</p>
<p>Teksti ja kuvat: monaccent.com</p>
<p>&nbsp;</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/05/pariisilaisia-vapputunnelmia/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Sanojen takana: Muguet du 1er mai</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/05/sanojen-takana-muguet-du-1er-mai/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=sanojen-takana-muguet-du-1er-mai</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/05/sanojen-takana-muguet-du-1er-mai/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 01 May 2012 08:39:00 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Mitä nyt]]></category>
		<category><![CDATA[sanojen takaa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8668</guid>
		<description><![CDATA[Vapunpäivän aamuna kadunkulmiin ilmestyy Ranskassa pieniä myyntikojuja, joissa myydään kielokimppuja, sellaisenaan tai usein myös ruusujen kera. Vappukielojen myyntiä varten ei tarvitse myyntilupaa. Kieloja pidetään onnentuojina, porte-bonheur, ja toukokuun ensimmäisenä päivänä ihmiset antavat niitä rakkailleen ja läheisilleen. Ranskaksi kielo on muguet (lausutaan mygɛ) ja vappukieloja kutsutaan nimellä Muguet du 1er mai. Kielojen antaminen juontaa juurensa vapunpäivään vuonna 1561, jolloin kuningas Kaarle IX päätti ojentaa kieloja kaikielle hovinsa naisille. Nuori kuningas oli saanut kielon aiemmin samaisena päivänä ja ihastui ajatukseen. Näin tapa vakiintui ja nyt niitä annetaan ystäville, rakkaille, isovanhemmille ja lapsenlapsille. On hyvä muistaa, että kielo on myrkyllinen kasvi. Kadulta ostetut kielot onkin kiehdottu yleensä läpinäkyvään muovikääreeseen, joten suorasta kosketuksesta vältytään. Teksti ja kuva: monaccent.com]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p style="text-align: justify;"><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/05/muguet.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8670" title="muguet du mai 1er" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/05/muguet.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a>Vapunpäivän aamuna kadunkulmiin ilmestyy Ranskassa pieniä myyntikojuja, joissa myydään kielokimppuja, sellaisenaan tai usein myös ruusujen kera. Vappukielojen myyntiä varten ei tarvitse myyntilupaa.</p>
<p style="text-align: justify;">Kieloja pidetään onnentuojina,<em> porte-bonheur</em>, ja toukokuun ensimmäisenä päivänä ihmiset antavat niitä rakkailleen ja läheisilleen. Ranskaksi kielo on <em>muguet</em> (lausutaan mygɛ) ja vappukieloja kutsutaan nimellä <em>Muguet du 1er mai.</em></p>
<p style="text-align: justify;">Kielojen antaminen juontaa juurensa vapunpäivään vuonna 1561, jolloin kuningas <a title="Wikipedia: Kaarle IX" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX_(Ranska)" target="_blank">Kaarle IX</a> päätti ojentaa kieloja kaikielle hovinsa naisille. Nuori kuningas oli saanut kielon aiemmin samaisena päivänä ja ihastui ajatukseen. Näin tapa vakiintui ja nyt niitä annetaan ystäville, rakkaille, isovanhemmille ja lapsenlapsille.</p>
<p style="text-align: justify;">On hyvä muistaa, että kielo on myrkyllinen kasvi. Kadulta ostetut kielot onkin kiehdottu yleensä läpinäkyvään muovikääreeseen, joten suorasta kosketuksesta vältytään.</p>
<p>Teksti ja kuva: monaccent.com</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/05/sanojen-takana-muguet-du-1er-mai/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Sanojen takana: Faire le pont</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/04/sanojen-takana-faire-le-pont/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=sanojen-takana-faire-le-pont</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/04/sanojen-takana-faire-le-pont/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 30 Apr 2012 15:14:27 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[Ajankohtaista]]></category>
		<category><![CDATA[Mitä nyt]]></category>
		<category><![CDATA[sanojen takaa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8650</guid>
		<description><![CDATA[Kun yleinen vapaapäivä osuu tiistaille tai torstaille, on Ranskassa tapana ottaa  tuo ylimääräisenä roikkuva työpäivä vapaaksi ja pitää pitkä viikonloppu. Tehdään siis silta, eli kuten sanonta ranskaksi kuuluu, faire le pont (pont = silta). Tänään esimerkiksi moni viettää vapaapäivää, vaikka vappuaattoa ranskalaiset eivät sinänsä juhli. Viikonloppu on vietetty, vapunpäivä on vapaata, joten pitkä viikonloppu houkuttaa monia. Tavallisen turistin tai asukkaan elämään tällainen siltojen rakentelu ei juurikaan vaikuta. Kaupat, ravintolat ja hotellit ovat auki tavalliseen tapaan, eikä toripäiviäkään jätetä väliin pitkien viikonloppujen toiveessa. Päinvastoin: nämä päivät on monille kaupan alalla toimiville erityisen vilkkaita!]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p style="text-align: justify;"><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/turistilautta.jpg"><img class="alignleft size-medium wp-image-8651" title="turistilautta" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/turistilautta-300x225.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>Kun yleinen vapaapäivä</strong> osuu tiistaille tai torstaille, on Ranskassa tapana ottaa  tuo ylimääräisenä roikkuva työpäivä vapaaksi ja pitää pitkä viikonloppu. Tehdään siis silta, eli kuten sanonta ranskaksi kuuluu, <em>faire le pont</em> (<em>pont</em> = silta).</p>
<p style="text-align: justify;">Tänään esimerkiksi moni viettää vapaapäivää, vaikka vappuaattoa ranskalaiset eivät sinänsä juhli. Viikonloppu on vietetty, vapunpäivä on vapaata, joten pitkä viikonloppu houkuttaa monia.</p>
<p style="text-align: justify;">Tavallisen turistin tai asukkaan elämään tällainen siltojen rakentelu ei juurikaan vaikuta. Kaupat, ravintolat ja hotellit ovat auki tavalliseen tapaan, eikä toripäiviäkään jätetä väliin pitkien viikonloppujen toiveessa. Päinvastoin: nämä päivät on monille kaupan alalla toimiville erityisen vilkkaita!<strong><br />
</strong></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/04/sanojen-takana-faire-le-pont/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Pieni sveitsiläinen onkin normandialainen</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/04/pieni-sveitsilainen-onkin-normandialainen/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=pieni-sveitsilainen-onkin-normandialainen</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/04/pieni-sveitsilainen-onkin-normandialainen/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 06 Apr 2012 17:54:56 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[À Table !]]></category>
		<category><![CDATA[Ranskalaisia herkkuja]]></category>
		<category><![CDATA[Haute-Normandie]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8638</guid>
		<description><![CDATA[Petit suisse on Normandiasta kotoisin oleva tuorejuusto, johon on lisätty kermaa. Mikään kevytherkku se ei siis ole, mutta pienen kokonsa (n. 60 g) puolesta juuri sopivan kokoinen jälkiruoka. Maultaan se muistuttaa hiukan rahkaa, mutta kerma tekee siitä pehmeämmän. Jälkiruokana tarjottavan petit suissen päälle voi ripotella halutessaan sokeria tai lisätä hunajaa tai hilloa. Myös kauden hedelmät tai marjat sopivat hyvin sen seuraksi. Hyvää yrttijuustoa siitä saa lisäämällä joukkoon suolaa, pippuria ja tuoreita yrttejä. Suolaisena se sopii mainiosti myös liharuokien täytteeksi. Vaikka Petit suisse tuleekin Normandiasta, on Sveitsillä näppinsä pelissä. Kerrotaan nimittäin, että normandialaisen meijerin sveitsiläinen työntekijä ehdotti vuonna 1850 kerman lisäämistä tuorejuustoon. Näin syntyi Petit suisse, pieni sveitsiläinen. Alunperin pienet sveitsiläiset kiedottiin paperiin ja pakattiin puisiin kuuden juuston laatikoihin. Nykyään puulaatikot ovat muuttuneet muovipikareiksi, mutta paperikäärö on yhä tallella. Pikari kumotaan lautaselle ja juusto irrotetaan koputtelemalla pikarin pohjaa. Ohut suojapaperi irrotetaan ja tuorejuusto tarjotaan haluttujen lisukkeiden kera.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p style="text-align: justify;"><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/petitsuisse.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8639" title="petit-suisse" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/04/petitsuisse.jpg" alt="" width="300" height="400" /></a>Petit suisse on Normandiasta kotoisin oleva tuorejuusto, johon on lisätty kermaa. Mikään kevytherkku se ei siis ole, mutta pienen kokonsa (n. 60 g) puolesta juuri sopivan kokoinen jälkiruoka. Maultaan se muistuttaa hiukan rahkaa, mutta kerma tekee siitä pehmeämmän.</p>
<p style="text-align: justify;">Jälkiruokana tarjottavan petit suissen päälle voi ripotella halutessaan sokeria tai lisätä hunajaa tai hilloa. Myös kauden hedelmät tai marjat sopivat hyvin sen seuraksi. Hyvää yrttijuustoa siitä saa lisäämällä joukkoon suolaa, pippuria ja tuoreita yrttejä. Suolaisena se sopii mainiosti myös liharuokien täytteeksi.</p>
<p style="text-align: justify;">Vaikka Petit suisse tuleekin Normandiasta, on Sveitsillä näppinsä pelissä. Kerrotaan nimittäin, että normandialaisen meijerin sveitsiläinen työntekijä ehdotti vuonna 1850 kerman lisäämistä tuorejuustoon. Näin syntyi Petit suisse, pieni sveitsiläinen.</p>
<p style="text-align: justify;">Alunperin pienet sveitsiläiset kiedottiin paperiin ja pakattiin puisiin kuuden juuston laatikoihin. Nykyään puulaatikot ovat muuttuneet muovipikareiksi, mutta paperikäärö on yhä tallella. Pikari kumotaan lautaselle ja juusto irrotetaan koputtelemalla pikarin pohjaa. Ohut suojapaperi irrotetaan ja tuorejuusto tarjotaan haluttujen lisukkeiden kera.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/04/pieni-sveitsilainen-onkin-normandialainen/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Resepti: Taimen provencelaisittain</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/03/resepti-taimen-provencelaisittain/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=resepti-taimen-provencelaisittain</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/03/resepti-taimen-provencelaisittain/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 26 Mar 2012 10:03:50 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[À Table !]]></category>
		<category><![CDATA[Reseptit]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8584</guid>
		<description><![CDATA[Makeissa vesissä elävä taimen (ransk. truite) on erinomainen ruokakala. Se on läheistä sukua lohelle, mutta serkkuaan huomattavasti pienempi. Paras on tietenkin villinä kasvanut kala, mutta kasvatettukaan ei ole hullumpi – ja hinnaltaan se on yleensä edullinen. Taimen on helppo valmistaa: sen voi grillata, paistaa pannulla tai kypsentää uunissa. Rapeaksi paistettu nahka on sekin herkkua, mutta jos siitä ei välitä, sen voi kuoria helposti. Lorauta paistetun taimenen päälle hyvää oliiviöljyä ja sitruunamehua ja nauti! Provencelaisittain taimen tarjotaan tomaatin, paprikan ja oliivien kanssa. Sama tomaattihöystö maistuu myös grillatun kana tai possun kanssa. Lisukkeeksi sopii riisi, pasta tai leipä – tai vaikka perunat, jos niin haluaa. Paistettu taimen on mainio lounasruoka. Varaa yksi kala ruokailijaa kohden. TRUITE À LA PROVENÇALE eli taimenta provencelaisittain neljälle 4 taimenta 3–6 tomaattia 1 paprika mustia oliiveja oliiviöljyä suolaa pippuria Provencen yrttiseosta (Herbes de Provence) valkoviiniä Pyydä kalakauppiasta suolistamaan taimenet tai tee se itse. Pese kalat. Taimenen pinta on limainen, joten se on liukas. Ripottele kalojen päälle ja vatsaan hyvää merisuolaa. Pese tomaatit ja poista siemenet. Paloittele paprika. Pehmennä tomaatit ja paprika runsaassa oliiviöljyssä kattilassa. Lisää oliivit. Mausta ripauksella Provencen yrttimaustetta sekä suolalla ja pippurilla. Lorauta joukkoon hiukan valkoviiniä ja hauduta miedolla lämmöllä kannen alla. Kuumenna oliiviöljyä paistinpannulla [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/taimenprovencelaisittain.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8585" title="taimen provencelaisittain" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/taimenprovencelaisittain.jpg" alt="" width="300" height="400" /></a>Makeissa vesissä elävä taimen (ransk. truite) on erinomainen ruokakala. Se on läheistä sukua lohelle, mutta serkkuaan huomattavasti pienempi. Paras on tietenkin villinä kasvanut kala, mutta kasvatettukaan ei ole hullumpi – ja hinnaltaan se on yleensä edullinen.</p>
<p>Taimen on helppo valmistaa: sen voi grillata, paistaa pannulla tai kypsentää uunissa. Rapeaksi paistettu nahka on sekin herkkua, mutta jos siitä ei välitä, sen voi kuoria helposti. Lorauta paistetun taimenen päälle hyvää oliiviöljyä ja sitruunamehua ja nauti!</p>
<p>Provencelaisittain taimen tarjotaan tomaatin, paprikan ja oliivien kanssa. Sama tomaattihöystö maistuu myös grillatun kana tai possun kanssa. Lisukkeeksi sopii riisi, pasta tai leipä – tai vaikka perunat, jos niin haluaa.</p>
<p>Paistettu taimen on mainio lounasruoka. Varaa yksi kala ruokailijaa kohden.</p>
<p>TRUITE À LA PROVENÇALE eli taimenta provencelaisittain<br />
neljälle<br />
4 taimenta<br />
3–6 tomaattia<br />
1 paprika<br />
mustia oliiveja<br />
oliiviöljyä<br />
suolaa<br />
pippuria<br />
Provencen yrttiseosta (Herbes de Provence)<br />
valkoviiniä</p>
<ol>
<li>Pyydä kalakauppiasta suolistamaan taimenet tai tee se itse. Pese kalat. Taimenen pinta on limainen, joten se on liukas. Ripottele kalojen päälle ja vatsaan hyvää merisuolaa.</li>
<li>Pese tomaatit ja poista siemenet. Paloittele paprika. Pehmennä tomaatit ja paprika runsaassa oliiviöljyssä kattilassa. Lisää oliivit. Mausta ripauksella Provencen yrttimaustetta sekä suolalla ja pippurilla. Lorauta joukkoon hiukan valkoviiniä ja hauduta miedolla lämmöllä kannen alla.</li>
<li>Kuumenna oliiviöljyä paistinpannulla ja nosta taimenet pannulle. Paista kummaltakin puolelta noin 5 minuuttia.</li>
<li>Nosta tomaatti-paprika-oliivihöystö lautaselle ja aseta paistettu taimen sen päälle. Jos et välitä kalan nahasta, voit poistaa sen, muussa tapauksessa tarjoa sellaisenaan.</li>
</ol>
<p>Teksti ja kuva: monaccent.com</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/03/resepti-taimen-provencelaisittain/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Arlesin karnevaali toivottaa kevään tervetulleeksi</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/03/arlesin-karnevaali-toivottaa-kevaan-tervetulleeksi/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=arlesin-karnevaali-toivottaa-kevaan-tervetulleeksi</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/03/arlesin-karnevaali-toivottaa-kevaan-tervetulleeksi/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 23 Mar 2012 20:04:53 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[Mitä nyt]]></category>
		<category><![CDATA[Tapahtumat]]></category>
		<category><![CDATA[PACA]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8595</guid>
		<description><![CDATA[Jo kymmenen vuoden ajan on Arlesin kaupunki Etelä-Ranskassa toivottanut kevään tervetulleeksi Drôle de Carnaval -kaupunkikarnevaalilla. Kahden päivän ajan nähdään Arlesin historiallisilla kujilla ja aukioilla jonglöörejä, katuteatteria,  marionettiesityksiä, musiikkia ja laulua – sekä tietenkin huikeita pukuja. Jos siis olet a) perheellinen, b) lapsenmielinen, c) muuten vaan  Bouches-du-Rhônen alueella tai siellä päin, suuntaa tänä viikonloppuna Arlesiin! Esiintyjäkaarti tulee eri puolilta Eurooppaa sekä Ranskasta. Tapahtumat alkavat iltapäivällä klo 15 ja jatkuvat iltaan asti. Katso  molempien päivien ohjelmat ja lisätiedot täältä. DRÔLE DE CARNAVAL, ARLES 24. ja 25.3.2012 Arles, Bouches-du-Rhône (13)]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p style="text-align: justify;"><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/droledecarnaval_arles2012.jpg"><img class="alignleft size-medium wp-image-8596" title="Drôle de Carnaval, Arles 2012 (juliste)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/droledecarnaval_arles2012-204x300.jpg" alt="" width="204" height="300" /></a>Jo kymmenen vuoden ajan on <a title="Arles, turisti-info" href="http://www.arlestourisme.com/" target="_blank">Arlesin kaupunki </a>Etelä-Ranskassa toivottanut kevään tervetulleeksi Drôle de Carnaval -kaupunkikarnevaalilla. Kahden päivän ajan nähdään Arlesin historiallisilla kujilla ja aukioilla jonglöörejä, katuteatteria,  marionettiesityksiä, musiikkia ja laulua – sekä tietenkin huikeita pukuja.</p>
<p style="text-align: justify;">Jos siis olet a) perheellinen, b) lapsenmielinen, c) muuten vaan  Bouches-du-Rhônen alueella tai siellä päin, suuntaa tänä viikonloppuna Arlesiin!</p>
<p style="text-align: justify;">Esiintyjäkaarti tulee eri puolilta Eurooppaa sekä Ranskasta. Tapahtumat alkavat iltapäivällä klo 15 ja jatkuvat iltaan asti. Katso  molempien päivien ohjelmat ja lisätiedot <a title="Carnaval, Arles (fr)" href="http://carnaval.arles.fr/" target="_blank">täältä</a>.</p>
<p style="text-align: justify;"><strong>DRÔLE DE CARNAVAL, ARLES</strong><br />
<span style="color: #ff6600;"> <strong> 24. ja 25.3.2012</strong></span><br />
Arles, Bouches-du-Rhône (13)</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/03/arlesin-karnevaali-toivottaa-kevaan-tervetulleeksi/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Arlesin roomalaisaarteet esillä Louvressa</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/03/arlesin-roomalaisaarteet-esilla-louvressa/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=arlesin-roomalaisaarteet-esilla-louvressa</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/03/arlesin-roomalaisaarteet-esilla-louvressa/#comments</comments>
		<pubDate>Thu, 22 Mar 2012 17:33:47 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[Kultturellina]]></category>
		<category><![CDATA[Näyttelyt]]></category>
		<category><![CDATA[Île-de-France]]></category>
		<category><![CDATA[Pariisi]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8558</guid>
		<description><![CDATA[Rhône-joesta Arlesin edustalta on vuosien varrella nostettu runsaasti taideaarteita ja arkiesineitä, joiden juuret ulottuvat gallo-romaaniselle ajalle. Huikein löytö tehtiin vuonna 2007, kun sukeltajat nostivat ruskeasta vedestä marmorisen, luonnollista kokoa olevan Julius Caesaria esittävän rintakuvan. Arkeologien mukaan viisikymppistä Caesaria esittävä rintakuva ajoittuu vuosille 46–49 eKr., ja se on siten Caesarin rintakuvista vanhin. Harvinainen rintakuva oli esillä muun löytyneen esineistön lisäksi ensin Musée départemental Arles antique&#8217;ssa, ja nyt Arlesin aarteet ovat näyttelillä Louvren  taidemuseossa Pariisissa museon omien roomalaisesineistön kanssa. Torinon museosta on puolestaan lainattu toinen luonnollista kokoa oleva Caesarin rintakuva, mikä tekee vertailusta mielenkiintoisen. Louvren näyttely maalaa kuvan gallo-romaanisesta Ranskasta roomalaisten taideaarteiden ja arkiesineiden kautta. Näyttely avautui maaliskuun alussa ja jatkuu aina kesäkuun loppupuolelle saakka. ARLES, LES FOUILLES DU RHÔNE – UNE FLEUVE POUR MÉMOIRE 9.3.–25.6.2012 Louvren taidemuseo, Pariisi Pääsymaksu: sisältyy museon 10 euron pääsymaksuun. Avoinna: jp 9–18, paitsi tiistaina. Keskiviikkona ja perjantaina avoinna klo 21.45 asti. Lisätietoa: Louvre]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p style="text-align: justify;"><a style="text-align: justify;"><img class="alignleft size-medium wp-image-8559" title="Arles, les fouilles du Rhône - Un fleuve pour mémoire / expo 2012 Louvre" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/arles_louvre_expo2012-300x158.jpg" alt="" width="300" height="158" /></a>Rhône-joesta Arlesin edustalta on vuosien varrella nostettu runsaasti taideaarteita ja arkiesineitä, joiden juuret ulottuvat gallo-romaaniselle ajalle. Huikein löytö tehtiin vuonna 2007, kun sukeltajat nostivat ruskeasta vedestä marmorisen, luonnollista kokoa olevan Julius Caesaria esittävän rintakuvan. Arkeologien mukaan viisikymppistä Caesaria esittävä rintakuva ajoittuu vuosille 46–49 eKr., ja se on siten Caesarin rintakuvista vanhin.</p>
<p style="text-align: justify;">Harvinainen rintakuva oli esillä muun löytyneen esineistön lisäksi ensin Musée départemental Arles antique&#8217;ssa, ja nyt Arlesin aarteet ovat näyttelillä Louvren  taidemuseossa Pariisissa museon omien roomalaisesineistön kanssa. Torinon museosta on puolestaan lainattu toinen luonnollista kokoa oleva Caesarin rintakuva, mikä tekee vertailusta mielenkiintoisen.</p>
<p style="text-align: justify;">Louvren näyttely maalaa kuvan gallo-romaanisesta Ranskasta roomalaisten taideaarteiden ja arkiesineiden kautta. Näyttely avautui maaliskuun alussa ja jatkuu aina kesäkuun loppupuolelle saakka.</p>
<p>ARLES, LES FOUILLES DU RHÔNE – UNE FLEUVE POUR MÉMOIRE<br />
<span style="color: #ff6600;"><strong> 9.3.–25.6.2012</strong></span><br />
Louvren taidemuseo, Pariisi<br />
Pääsymaksu: sisältyy museon 10 euron pääsymaksuun.<br />
Avoinna: jp 9–18, paitsi tiistaina. Keskiviikkona ja perjantaina avoinna klo 21.45 asti.</p>
<p>Lisätietoa: <a title="Louvre" href="http://www.louvre.fr/expositions/arles-les-fouilles-du-rhonebr-un-fleuve-pour-memoire" target="_blank">Louvre</a></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/03/arlesin-roomalaisaarteet-esilla-louvressa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Le Printemps du Cinéma kutsuu elokuviin</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/03/le-printemps-du-cinema-kutsuu-elokuviin/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=le-printemps-du-cinema-kutsuu-elokuviin</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/03/le-printemps-du-cinema-kutsuu-elokuviin/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 19 Mar 2012 15:52:31 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[Elokuva]]></category>
		<category><![CDATA[Kultturellina]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8542</guid>
		<description><![CDATA[Ranskan elokuvasäätiön eli La Federation Nationale des Cinémas Françaisin järjestämä minielokuvafestivaali Le Printemps du Cinéma antaa hyvän syyn lähteä elokuviin: kolmen päivän ajan elokuvat koko maassa maksavat vain 3,50 euroa! Festivaali alkoi eilen ja jatkuu siis tiistai-iltaan saakka. Voit valita minkä tahansa elokuvan (lähes) missä tahansa teatterissa ja hinta on sama. Keväinen elokuvatempaus järjestetään nyt 13. kerran, ja se vetää vuosittain miljoonia katsojia elokuviin. Lisätietoa elokuvista ja festivaalista löytyy täältä. Le Printemps du Cinéma 18.–20.3.2012]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p style="text-align: justify;"><img class="alignleft size-full wp-image-8548" title="Printemps du cinema 2012" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Printemps-du-cinema-20121.png" alt="" width="195" height="283" />Ranskan elokuvasäätiön eli La Federation Nationale des Cinémas Françaisin järjestämä minielokuvafestivaali Le Printemps du Cinéma antaa hyvän syyn lähteä elokuviin: kolmen päivän ajan elokuvat koko maassa maksavat vain 3,50 euroa!</p>
<p style="text-align: justify;">Festivaali alkoi eilen ja jatkuu siis tiistai-iltaan saakka. Voit valita minkä tahansa elokuvan (lähes) missä tahansa teatterissa ja hinta on sama.</p>
<p style="text-align: justify;">Keväinen elokuvatempaus järjestetään nyt 13. kerran, ja se vetää vuosittain miljoonia katsojia elokuviin. Lisätietoa elokuvista ja festivaalista löytyy <a title="Printemps du cinema, viralliset sivut" href="http://www.printempsducinema.com/" target="_blank">täältä</a>.</p>
<p style="text-align: justify;"><strong>Le Printemps du Cinéma</strong></p>
<p style="text-align: justify;"><span style="color: #ff6600;">18.–20.3.2012</span></p>
<p style="text-align: justify;">
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/03/le-printemps-du-cinema-kutsuu-elokuviin/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Ranskan 15 parasta nähtävyyttä</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/03/ranskan-15-parasta-nahtavyytta/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=ranskan-15-parasta-nahtavyytta</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/03/ranskan-15-parasta-nahtavyytta/#comments</comments>
		<pubDate>Fri, 16 Mar 2012 15:53:29 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[Kartta kädessä]]></category>
		<category><![CDATA[Kohteet]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8473</guid>
		<description><![CDATA[Usein sanotaan, että ranskalaiset eivät juuri matkustele ulkomailla, sillä oma maa tarjoaa nähtävää enemmän kuin tarpeeksi. Totta tai ei, on Ranska tosiaankin mielenkiintoinen matkailumaa. Nähtävää riittää linnoista luostareihin ja puutarhoista esihistoriallisiin muistomerkkeihin. Maan pitkä ja rikas historia on esillä kaikkialla. Keräsimme Ranskan 15 parhaan nähtävyyden listaamme kohteita eri puolelta maata. Jätimme tällä kertaa luontokohteet pois (eli seuraavaan kertaan!) ja koitimme poimia erilaisia suosittuja ja historiallisesti merkittäviä kohteita, joista monet on kirjattu myös Unescon maailmanperintölistalle. Kohteet eivät ole parhausjärjestyksessä, vaan sattumanvaraisesti sikin sokin. Jokainen paikoista on joka tapauksessa vierailun arvoinen. MonAccentin helmi-maaliskuun kyselyssä Ranskan 15 parhaasta nähtävyydestä suosituimmaksi nousi Versailles. Toiseksi kiri Arles ja kolmanneksi Claude Monet&#8217;n puutarha Givernyssä. Viiden parhaan joukkoon mahtuivat myös Pariisin Eiffel-torni ja Mont Saint-Michelin luostarisaari. Mikä Sinun mielestäsi kohteista on kiehtovin? Ranskan 15 parasta nähtävyyttä 1. Mont Saint-Michelin luostarisaari Normandiassa sijaitseva taianomainen Mont Saint-Michelin luostarisaari on yksi Ranskan päänähtävyyksistä. Nousuveden aikaan saarta ympäröi vesi, mutta laskuveden aikaan meri katoaa kymmenien kilometrien päähän. Luostari rakennettiin saaren rinteille 900-luvulla pari sataa vuotta aikaisemmin rakennetun kirkon paikalle. Mont Saint-Michel julistettiin historialliseksi monumentiksi vuonna 1874 ja Unescon maailmanperintölistalle se kirjattiin vuonna 1979. Saarella käy vuosittain noin 3,5 miljoonaa vierasta. 2. Pont du Gard, roomalainen akvedukti Roomalaisten 100-luvulla rakentama akveduktisilta Pont [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p style="text-align: justify;"><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_versailles002.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8534" title="Château de Versailles (kuva: monaccent.com)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_versailles002.jpg" alt="" width="225" height="300" /></a>Usein sanotaan, että ranskalaiset eivät juuri matkustele ulkomailla, sillä oma maa tarjoaa nähtävää enemmän kuin tarpeeksi. Totta tai ei, on Ranska tosiaankin mielenkiintoinen matkailumaa. Nähtävää riittää linnoista luostareihin ja puutarhoista esihistoriallisiin muistomerkkeihin. Maan pitkä ja rikas historia on esillä kaikkialla.</p>
<p style="text-align: justify;">Keräsimme Ranskan 15 parhaan nähtävyyden listaamme kohteita eri puolelta maata. Jätimme tällä kertaa luontokohteet pois (eli seuraavaan kertaan!) ja koitimme poimia erilaisia suosittuja ja historiallisesti merkittäviä kohteita, joista monet on kirjattu myös Unescon maailmanperintölistalle. Kohteet eivät ole parhausjärjestyksessä, vaan sattumanvaraisesti sikin sokin. Jokainen paikoista on joka tapauksessa vierailun arvoinen.</p>
<p style="text-align: justify;">MonAccentin helmi-maaliskuun kyselyssä Ranskan 15 parhaasta nähtävyydestä suosituimmaksi nousi Versailles. Toiseksi kiri Arles ja kolmanneksi Claude Monet&#8217;n puutarha Givernyssä. Viiden parhaan joukkoon mahtuivat myös Pariisin Eiffel-torni ja Mont Saint-Michelin luostarisaari. Mikä Sinun mielestäsi kohteista on kiehtovin?</p>
<h2>Ranskan 15 parasta nähtävyyttä</h2>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Le_mont_saint_michel_Wiki.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8481" title="Le Mont Saint-Michel (kuva: Wikipedia / Yoann Ledey)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Le_mont_saint_michel_Wiki.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong></strong></p>
<p><strong>1. Mont Saint-Michelin luostarisaari</strong><br />
Normandiassa sijaitseva taianomainen<a title="Mont Saint-Michel, viralliset sivut" href="http://www.ot-montsaintmichel.com/index.htm?lang=en" target="_blank"> Mont Saint-Michelin luostarisaari </a>on yksi Ranskan päänähtävyyksistä. Nousuveden aikaan saarta ympäröi vesi, mutta laskuveden aikaan meri katoaa kymmenien kilometrien päähän. Luostari rakennettiin saaren rinteille 900-luvulla pari sataa vuotta aikaisemmin rakennetun kirkon paikalle. Mont Saint-Michel julistettiin historialliseksi monumentiksi vuonna 1874 ja Unescon maailmanperintölistalle se kirjattiin vuonna 1979. Saarella käy vuosittain noin 3,5 miljoonaa vierasta.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/pontdugard.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8484" title="Pont du Gard, Gard (kuva: monaccent.com)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/pontdugard.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>2. Pont du Gard, roomalainen akvedukti</strong><br />
Roomalaisten 100-luvulla rakentama akveduktisilta <a title="Pont du Gard, viralliset sivut" href="http://www.pontdugard.fr/fr" target="_blank">Pont du Gard</a> on Etelä-Ranskan ylpeys Gardin departementissa. Gardon-joen ylittävä kolmikerroksinen silta on osa 50 km pitkää akveduktia eli vesijohtoa, joka toi vettä Nemausuksen (nyk. Nîmes) kylpylöihin ja suihkulähteisiin. Silta kirjattiin vuonna 1985 Unescon maailmanperintölistalle ja sitä käy vuosittain ihastelemassa yli miljoona vierasta. Joen oikealla rannalla on kiehtova museo, joka perehdyttää Pont-du-Gardin historiaan.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Carnac_Menhirs_WikiMedia_Steffen_Heilfort.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8477" title="Carnacin menhirit, Bretagne (kuva: Wikimedia Commons / Steffen Heilfort)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Carnac_Menhirs_WikiMedia_Steffen_Heilfort.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>3. Carnacin menhirit</strong><br />
Bretagnessa Morbihanin departementissa sijaitsevien <a title="Alignements de Carnac, Centre des monuments nationaux" href="http://carnac.monuments-nationaux.fr/" target="_blank">Carnacin menhirien </a>historia ulottuu noin vuosiin 4000–1000 eKr. Alueella on noin 3000 pystykiveä eli menhiriä tai megaliittia, ja niitä on joskus verrattu jopa Brittien Stonehengeen. Carnacin menhireille oli käydä köpelösti toisen maailmansodan aikana, kun amerikkalaiset joukot luulivat niitä saksalaisten juoksuhaudoiksi. Onneksi mukana oli ranskalainen sotilas, joka tiesi mistä kivistä oikein oli kyse, ja historiallinen muinaismuisto säilyi vahingoittumatta.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/avignon.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8475" title="Paavien palatsi, Avignon" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/avignon.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>4. Paavien Palatsi</strong><br />
Etelä-Ranskassa sijaitseva Avignonin linnoituskaupunki tunnetaan komeasta <a title="Les Palais des Papes, viralliset sivut" href="http://www.palais-des-papes.com/" target="_blank">Paavien palatsista</a> ja Rhône-joen puoliväliin ulottuvasta sillasta. Palatsissa elettiin aikoinaan loisteliaasti: viini virtasi, eikä askeettisuudesta ollut tietoakaan. Napoleonin aikana palatsi toimi vankilana ja museoksi se muutettiin vuonna 1906. Nykyään sen korkeat huoneet kaikuvat tyhjyyttä, mutta historia herää eloon oppaan tai äänioppaan avustuksella. Paavien palatsi ja Avignonin historiallinen keskusta hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1995.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/carcassonne.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8476" title="La Cité, Carcassonne (kuva: monaccent.com)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/carcassonne.jpg" alt="" width="300" height="223" /></a><strong>5. Carcassonnen keskiaikainen linnoituskaupunki</strong><br />
Languedocissa trubaduurien mailla sijaitseva Carcassonne tunnetaan erityisesti keskiaikaisesta<a title="Carcassonne, La cité Médiévale" href="http://www.carcassonne.org/carcassonne2.nsf/vueTitre/docPatrimoineCite1" target="_blank"> La Cité -linnoituskaupungista</a>. Korkeat muurit suojaavat vanhaa kaupunkia, jonka 53 linnantornia on kuin suoraan saduista. La Cité peruskorjattiin 1800-luvulla, ja Unescon maailmanperintöluetteloon se pääsi vuonna 1997. Carcassonnen linnoituksessa vierailee vuosittain noin 3 miljoonaa ihmistä, ja kesälomakuukausina kapeilla kujilla onkin aikamoinen tungos.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_CanalDuMidi.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8487" title="Canal-du-Midi, Castelnaudary (kuva: monaccent.com)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_CanalDuMidi.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>6. Canal du Midi</strong><br />
<a title="Le Canal du Midi" href="http://www.plan-canal-du-midi.com/" target="_blank">Canal-du-Midi</a> on Välimeren ja Atlantin yhdistävä, edelleen käytössä oleva kanaali. Se rakennettiin Aurinkokuningas Ludvig XIV:n valtakaudella, mutta hankkeen varsinaisena isänä pidetään bézieriläistä kauppiasta Pierre-Paul Riquet&#8217;ä. Kanaali alkaa Etelä-Ranskasta Thaun laguunilta ja 241 kilometrin ja 103 sulun jälkeen se yhdistyy Atlantiin laskevaan Garonne-jokeen. Canal-du-Midi on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1996. Kanaalilla tehdään veneretkiä, ja sen penkkoja pitkin on mukava pyöräillä.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/amiens_cathedral_wikimediacommons.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8498" title="Amiensin katedraali iltavalaistuksessa (Kuva: Wikimedia commons)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/amiens_cathedral_wikimediacommons.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>7. Amiensin katedraali</strong><br />
Ranskan suurin kirkkorakennus on Amiensin katedraali eli <a title="Amiens Cathedrale, viralliset sivut" href="http://www.amiens-cathedrale.fr/home.html" target="_blank">Cathédrale Notre-Dame d&#8217;Amiens</a>. Se rakennettiin 1200-luvulla ja on edelleen paitsi korkein ranskalainen kokonainen kirkkorakennus (42,3 metriä), myös sisätilaltaan suurin kirkkorakennus (200 000 m3). Katedraalin ulkoseinät on koristeltu reliefein, kun taas sisätilat ovat askeettisemmat. Lattia on koristeltu geometrisin kuvioin ja labyrintein, ja tilantuntu on huikea. Amiensin katedraali on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1981.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/gordes.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8478" title="Gordes, Vaucluse (kuva: monaccent.com)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/gordes.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>8. Gordes, keskiaikainen kylä Provencessa</strong><br />
Vauclusen ylängön etelärinteeseen rakennettu <a title="Gordes, viralliset sivut" href="http://www.gordes-village.com/html/index.html" target="_blank">Gordesin keskiaikainen kylä</a> kuuluu Ranskan kauneimpien kylien joukkoon. Se on vetänyt puoleensa taitelijoita ja muita nimeätekeviä, ja etenkin kesälomien aikaan sen kapeilla kujilla voi olla ruuhkaista. Paras aika onkin vierailla talvella, keväällä tai myöhään syksyllä. Gordesin vierailuun liitetään yleensä visiitti esihistorialliseen bories-kylään tai Venasquen luostariin, jotka molemmat sijaitsevat neljän kilometrin päässä Gordesista.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Lascaux_Wiki.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8480" title="Lascaux'n luola, Dordogne" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Lascaux_Wiki.jpg" alt="" width="300" height="197" /></a><strong>9. Lascaux&#8217;n luola Dordognessa</strong><br />
Jokainen varmasti muistaa <a title="Lascaux, viralliset sivut" href="http://www.lascaux.culture.fr/#/fr/00.xml" target="_blank">Lascaux&#8217;n luolan ja sen upeat eläinaiheiset maalaukset</a> koulun historiantunneilta. Kolme pikkupoikaa löysi Dordognessa Lounais-Ranskassa sijaitsevan luolan vuonna 1940 ja se oli heti sensaatio. Unescon maailmanperintöluetteloon Lascaux&#8217;n luola lisättiin jo vuonna 1979 Vézèren laakson muiden esihistoriallisten kohteiden muassa. Yleisöllä ei luolaan ole enää pääsyä, mutta luolasta on rakennettu näköiskopio sen viereen.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_Versailles.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8483" title="Versailles'n linna, Versailles (kuva: monaccent.com)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_Versailles.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>10. Versaillesin linna puutarhoineen</strong><br />
Aurinkokuningas Ludvig XIV:n rakennuttama <a title="Château de Versailles, viralliset sivut" href="http://www.chateauversailles.fr/homepage" target="_blank">Versaillesin linna puutarhoineen</a> on yksi Ranskan suosituimmista nähtävyyksistä. Aurinkokuningas Ludvig XIV rakennutti linnan ja sen puistot entisen metsästysmajan paikalle ja siirsi hovin uuteen osoitteeseen vuonna 1682. Kuninkaan ja hovin asuntona Versailles toimi aina Ranskan vallankumoukseen asti vuonna 1789. Museona se on toiminut vuodesta 1837. Versailles puutarhoineen kirjattiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1979.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Jardin_du_Monet_Wiki.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8479" title="Monet'n puutarha, Giverny (kuva: Wikipedia / Campola)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Jardin_du_Monet_Wiki.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>11. Giverny, Monet&#8217;n puutarha</strong><br />
<a title="Fondation Monet" href="http://www.fondation-monet.fr/fr/" target="_blank">Claude Monet&#8217;n puutarha Givernyssä</a>, 75 kilometrin päässä Pariisista, on yksi Ranskan mielenkiintoisimpia ja vierailluimpia yksityispuutarhoja. Monet asui Givernyssä 43 vuotta ja loi ympärilleen uskomattoman kasvien, kukkien ja värien loiston – jonka hän vangitsi myös siveltimellään. Puutarha on hehtaarin kokoinen ja sitä hoiti kuusi puutarhuria. Puutarha koostuu kahdesta eri osasta: Clos Normand -ruusutarha avautuu Monet&#8217;n kotitalon edessä, ja tien toiselta puolelta löytyy japanilainen puutarha lummelampineen.</p>
<p><strong><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_arles.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8488" title="Les Arènes, Arles (kuva: monaccent.com)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_arles.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a>12. Arles, vanha roomalaiskaupunki</strong><br />
Etelä-Ranskassa Rhône-joen varrella sijaitseva <a title="Arles, turisti-info" href="http://www.arlestourisme.com/" target="_blank">Arles</a> huokuu vanhan ajan romantiikkaa. Kaupungin perustivat kreikkalaiset 6. vuosisadalla eKr., ja kukoistukseensa se nousi roomalaisten aikaan. Amfiteatteri, roomalaisteatteri, kylpylän rauniot ja nekropoli kertovat roomalaishistoriasta. Arles tunnetaan myös taiteilijoistaan. Vincent Van Gogh vietti siellä työntäyteisen &#8211; ja kohtalokkaan &#8211; vuoden 1888 ystävänsä Paul Gauguinin kanssa. Arles kirjattiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1981.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_eiffel.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8482" title="Eiffel-torni, Pariisi (kuva: monaccent.com)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/MA_eiffel.jpg" alt="" width="300" height="225" /></a><strong>13. Eiffel-torni Pariisissa</strong><br />
Vuonna 1889 maailmannäyttelyyn valmistunut teräsrakenteinen, 320 metriä korkea <a title="Eiffel-tornin viralliset sivut" href="http://www.tour-eiffel.fr/" target="_blank">Eiffel-torni</a> on Pariisin symboli ja koko Ranskan suosituin nähtävyys. Vuoteen 2004 mennessä tornissa oli käynyt yli 200 miljoonaa vierasta. Nimensä torni on saanut suunnittelijaltaan, Gustave Eiffeliltä. Eiffel-torni sijaitsee Champ-de-Marsin puistossa Seine-joen vasemmalla rannalla. Sen huipulta on huikeat näkymät Pariisin yli, kun taas parhaat näkymät tornille lienevät vastakkaiselta Trocaderon aukiolta.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Strasbourg-RemiLeblond-Wiki_PetiteFrance.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8485" title="Petite France, Strasbourg (kuva: Wikipedia / Remi Leblond)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Strasbourg-RemiLeblond-Wiki_PetiteFrance.jpg" alt="" width="300" height="200" /></a><strong>14. Strasbourgin vanhakaupunki</strong><br />
Koillis-Ranskan Alsacessa sijaitsevan <a title="Strasbourg, turisti-info" href="http://www.otstrasbourg.fr/" target="_blank">Strasbourgin vanhakaupunki</a> on piparkakkumaisen kaunis. EU:n parlamentin kakkoskotina tunnetun kaupungin vetonaulana on goottilaistyylinen hiekkakivikatedraali ihmeellisine kellopeleineen sekä venetsiamainen, Unescon maailmanperintöluetteloonkin kirjattu Petite-Francen kaupunginosa, jota halkovat useat kanaalit.</p>
<p><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Mont_Blanc_wiki.jpg"><img class="alignleft size-full wp-image-8490" title="Mont Blanc, Haute-Savoie (kuva: Wikipedia / Zulu)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/03/Mont_Blanc_wiki.jpg" alt="" width="300" height="240" /></a><strong>15. Mont Blanc ja Chamonix</strong><br />
<a title="Le Massif du Mont Blanc" href="http://www.massif-mont-blanc.com/" target="_blank">Mont Blancin jylhä vuori</a> on Alppien korkein vuori ja 4 808 metrin korkeudella se kilpailee Euroopan korkeimman vuoren tittelistä Venäjän Kaukasuksella sijaitsevan Elbrusin (5 642 m) kanssa. Vuoren juurella on Chamonixin kunta ja kylä, josta on tullut hyvin suosittu talviurheilukeskus. Chamonixissa järjestettiin talviurheilukilpailut vuonna 1924. Vaikka aluetta pidetään talviurheilukohteena, tarjoaa se nähtävää, tehtävää ja patikoitavaa myös kesäaikaan. Ja maisemat – niiden kanssa on vaikea kilpailla!</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Teksti: monaccent.com, kuvat: Wikipedia ja monaccent.com</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/03/ranskan-15-parasta-nahtavyytta/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Akseli Gallen-Kallela ja retkiä suomalaisuuteen Musée d&#8217;Orsayssa</title>
		<link>http://monaccent.com/2012/02/akseli-gallen-kallela-ja-retkia-suomalaisuuteen-musee-dorsayssa/?utm_source=rss&#038;utm_medium=rss&#038;utm_campaign=akseli-gallen-kallela-ja-retkia-suomalaisuuteen-musee-dorsayssa</link>
		<comments>http://monaccent.com/2012/02/akseli-gallen-kallela-ja-retkia-suomalaisuuteen-musee-dorsayssa/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 28 Feb 2012 09:24:02 +0000</pubDate>
		<dc:creator>monaccent</dc:creator>
				<category><![CDATA[Elokuva]]></category>
		<category><![CDATA[Kirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[Kultturellina]]></category>
		<category><![CDATA[Musiikki]]></category>
		<category><![CDATA[Näyttelyt]]></category>
		<category><![CDATA[Suomi/Ranska]]></category>
		<category><![CDATA[Teatteri ja tanssi]]></category>
		<category><![CDATA[Île-de-France]]></category>
		<category><![CDATA[Pariisi]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://monaccent.com/?p=8448</guid>
		<description><![CDATA[Pariisin Musée d&#8217;Orsay esittelee tänä keväänä laajamittaisesti suomalaisen mestarin Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) töitä. Vaikka Gallen-Kallelalla oli tiiviit siteet Ranskaan, tämä ensimmäinen kerta kun hänen töitään esitellään näin monipuolisesti. Näyttely avautui helmikuun alussa ja jatkuu aina  toukokuuhun saakka. Näyttelyn ohessa on tarjolla myös konferensseja ja erilaisia esityksiä. Lapsille on kalevalaiseen henkeen ateljeeretkiä suomalaiseen metsään, ja elokuvan ystävät pääsevät tutustumaan suomalaiseen elokuvamaailmaan: Mukana on mm. Aki Kaurismäen ja lyhytelokuvan konkarin Eino Mäkisen (1908–1987) elokuvia. Antti Puuhaaran esitys on puolestaan sunnuntaina 4. maaliskuuta. Maaliskuussa museossa kuullaan myös suomalaisa säveliä kahdessa konsertissa. Ja kun Ranskassa ollaan, mukana on luonnollisesti myös ruoka: Museon ravintolassa on tarjolla keittiömestari Matti Jämsenin suunnittelema lounasmenu ja kahvilassa tarjoillaan blinejä peruna- ja sienisalaatin kera. Akseli Gallen-Kallela, Une passion finlandaise 7.2.–6.5.2012 Musée d&#8217;Orsay 1, rue de la Légion d&#8217;Honneur, 75007 Paris Pääsymaksu näyttelyyn: 12 e]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p style="text-align: justify;"><a href="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/02/museeorsay_gallenkallela.jpg"><img class="alignleft size-medium wp-image-8449" title="Gallen-Kallela, Une passion finlandaise - Musée Orsay (juliste)" src="http://monaccent.com/wp-content/uploads/2012/02/museeorsay_gallenkallela-199x300.jpg" alt="" width="199" height="300" /></a>Pariisin Musée d&#8217;Orsay esittelee tänä keväänä laajamittaisesti suomalaisen mestarin <strong>Akseli Gallen-Kallelan</strong> (1865–1931) töitä. Vaikka Gallen-Kallelalla oli tiiviit siteet Ranskaan, tämä ensimmäinen kerta kun hänen töitään esitellään näin monipuolisesti. Näyttely avautui helmikuun alussa ja jatkuu aina  toukokuuhun saakka.</p>
<p style="text-align: justify;">Näyttelyn ohessa on tarjolla myös konferensseja ja erilaisia esityksiä. Lapsille on kalevalaiseen henkeen <a title="Musée d'Orsay: Au fin fond de la fôret finlandaise" href="http://www.musee-orsay.fr/fr/visite/visiteurs-individuels/visites-avec-conferencier/presentation-generale/article/latelier-pour-enfants-724.html?no_cache=1&amp;tx_ttnews%5BbackPid%5D=649#tt_news32590" target="_blank">ateljeeretkiä</a> suomalaiseen metsään, ja elokuvan ystävät pääsevät tutustumaan <a title="Musée d'Orsay: Paysage finlandaise" href="http://www.musee-orsay.fr/fr/evenements/cinema/presentation-generale/article/paysage-finlandais-32069.html?no_cache=1&amp;tx_ttnews%5BbackPid%5D=649" target="_blank">suomalaiseen elokuvamaailmaan</a>: Mukana on mm. <strong>Aki Kaurismäen</strong> ja lyhytelokuvan konkarin <strong><a title="Wikipedia: Eino Mäkinen" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Mäkinen_(elo-_ja_valokuvaaja)" target="_blank">Eino Mäkisen</a></strong> (1908–1987) elokuvia. <strong><a title="Musée d'Orsay: Antti Puuhaara" href="http://www.musee-orsay.fr/fr/evenements/spectacles/presentation-generale/article/spectacle-en-famille-542.html?no_cache=1&amp;tx_ttnews%5BbackPid%5D=649#tt_news31299" target="_blank">Antti Puuhaaran</a></strong> esitys on puolestaan sunnuntaina 4. maaliskuuta. Maaliskuussa museossa kuullaan myös suomalaisa säveliä kahdessa konsertissa.</p>
<p style="text-align: justify;">Ja kun Ranskassa ollaan, mukana on luonnollisesti myös <a title="Suomen suurlähetystö, ajankohtaista" href="http://www.finlande.fr/Public/default.aspx?contentid=241043&amp;nodeid=32223&amp;culture=fi-FI" target="_blank">ruoka</a>: Museon ravintolassa on tarjolla keittiömestari <strong>Matti Jämsenin</strong> suunnittelema lounasmenu ja kahvilassa tarjoillaan blinejä peruna- ja sienisalaatin kera.</p>
<p style="text-align: justify;"><strong><a title="Musée d'Orsay: Gallen-Kallelan näyttely" href="http://www.musee-orsay.fr/index.php?id=649&amp;tx_ttnews%5Btt_news%5D=30636&amp;no_cache=1" target="_blank">Akseli Gallen-Kallela, Une passion finlandaise</a></strong><br />
<span style="color: #ff6600;"><strong> 7.2.–6.5.2012</strong></span><br />
Musée d&#8217;Orsay<br />
1, rue de la Légion d&#8217;Honneur, 75007 Paris<br />
Pääsymaksu näyttelyyn: 12 e</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://monaccent.com/2012/02/akseli-gallen-kallela-ja-retkia-suomalaisuuteen-musee-dorsayssa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

